Kosteuskartoitus ja -mittaus

Kosteuskartoituksen avulla voidaan arvioida tiedossa olevan tai epäillyn kosteusvaurion olemassa oloa tai laajuutta rakenteiden pintoja rikkomatta. Kosteuskartoitus tehdään pintakosteusmittausta ja tutkittavasta tilasta tehtyjä aistinvaraisia havaintoja apuna käyttäen.

Pintakosteusmittaus on nopea suuntaa antava mittausmenetelmä, jonka avulla voidaan havainnoida rakenteissa esiintyviä kosteuseroja ns. referenssikosteuden avulla.  Pintakosteusmittauksella ei voida luotettavasti mitata rakenteen todellista kosteuspitoisuutta vaan se tulee tarvittaessa aina tehdä muiden tarkempien kosteusmittausmenetelmien avulla.

Pelkän pintakosteusmittauksen ja aistinvaraisten havaintojen avulla tehdyn kosteuskartoituksen perusteella ei tulisi koskaan tehdä päätöksiä rakenteen korjaustarpeesta. Mikäli kartoituksessa saadaan viitteitä mahdollisesta kosteusvauriosta, tulee tarve aina varmistaa tarkemmilla kosteusteknisillä kuntotutkimuksilla ja mittauksilla.

Tarkemmat kosteusmittaus- tutkimusmenetelmät tarkoittavat yleensä rakenteen sisäisiä tutkimuksia joissa rakenne joudutaan avaamaan. Rakenteiden turhaa avaamista pyritään aina kuitenkin välttämään ja pienemmillään tarkempi mittaus voi tarkoittaa porareiästä tapahtuvaa suhteellisen kosteuden mittausta rakenteessa.

Kosteusmittaukset

  • sisäilman kosteusmittaus
  • pintakosteudenmittaus / kosteuskartoitus
  • rakenteiden ja materiaalien suhteellisen kosteuden mittaus (RH%)
  • puurakenteiden kosteusmittaus (paino%)